Lopeta ruokahävikki kouluissa ja kotona!
Niin paljon energiaa, vettä, aikaa, lannoitteita, kasvihuonekaasupäästöjä, työmäärää ja yksinkertaisesti rahaa tuhlataan joka ikinen päivä, kun emme syö lautasemme tyhjäksi tai annamme ruoan mädäntyä jääkaapissamme. Luultavasti tarvitsemme jatkuvaa tai ainakin usein toistuvaa muistutusta ruokahävikistä.
Me ammattikouluissa koulutamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä, jotka toivottavasti elävät kestävämmin kuin aiemmat sukupolvet. Helppo tapa torjua ruokahävikkiä on lisätä tietoisuutta siitä ja tehdä sitä säännöllisesti eikä vain kerran vuodessa.
Me Kpedussa, Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä, järjestimme yhden päivän kampanjan ruokahävikkiä vastaan.
Maaseudun naisten neuvontajärjestön neuvonantaja esitteli ruokahävikkiä käsittelevän neuvonantajan, joka kertoi, että yhden henkilön vuotuinen ruokahävikki on EU:ssa noin 70 kiloa, mikä on yli 100 euron rahahävikki. Vuonna 2021 EU:ssa syntyy noin 131 kg ruokahävikkiä asukasta kohden. Kotitaloudet tuottivat 54 prosenttia ruokahävikistä, mikä vastaa 70 kiloa asukasta kohti. Loput 46 prosenttia oli elintarvikkeiden toimitusketjussa ylöspäin syntyvää jätettä.(https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Food_waste_and_food_waste_prevention_-_estimates)
Neuvonantajalla oli mukanaan susi, sillä suomen kielessä suden lempinimi on ”menetys” tai ”hukka”. Siksi emme halua ruokkia sutta, kun ruoka on tarkoitettu meille. Ruokahävikkituotteet ja -pakkaukset sekä susi saivat monet nuoret ihmettelemään, kuinka paljon ruokaa annamme mädäntyä tai jää lautasellemme.
Samana päivänä kouluruokaloissa oli vaa’at oppilaita ja henkilökuntaa varten, sillä jokainen lautanen punnittiin lounaan jälkeen. Jos henkilö onnistui saamaan lautaselleen 0-20 grammaa ruokajätettä, hänet palkittiin suklaalla. Mutta miksi palkitsimme ihmisiä 20 gramman ruokahävikistä? Koska tämä pieni määrä voi johtua vain pienestä kastikkeen jäänteestä ja muutamasta pienestä ruoan murusta, joita ei ole raaputettu huolellisesti pois lautaselta.
Tässä muutamia käytännön vinkkejä ruokahävikin vähentämiseksi kouluissa ja kestävämpien ruokakäytäntöjen kehittämiseksi:
- Läpinäkyvä pussi/astia ruokajätteelle.
- Ruokajätteen punnitseminen ja ruokajätteen painon näyttäminen päivittäin.
- Palkitseminen muiden kuin ruokajätteen kuluttajien osalta esimerkiksi perjantaisin tai kerran kuukaudessa.
- Kasvisruokavaihtoehdon sijoittaminen ruokalistalla ja tiskillä ei-kasvisruokavaihtoehdon edelle.
- Vihannesten asettaminen leivän edelle.
- Ota mieluummin vähemmän kuin liikaa lautasellesi, jos kyseessä on buffet, sillä voit aina lisätä lisää.
- Arvosta ruokaa ja kaikkea sen takana olevaa vaivaa, kunnes se päätyy lautasellesi.
- Kouluruokaloissa ei ole tarjottimia, jolloin haluat kantaa kevyempiä kuormia, ja jopa vettä ja energiaa säästyy, koska tarjottimien pesu katoaa.
- Suunnittele ateriat ja osta vain se, mitä tarvitset.
- Säilytä viisaasti: Siirrä vanhemmat tuotteet kaapin tai jääkaapin etuosaan ja uudet tuotteet takaosaan.
- Luota aisteihisi: haista, maista, katso. Parasta ennen- ja viimeinen käyttöpäivämäärien välillä on suuri ero. Joskus ruoka on turvallista syödä vielä parasta ennen -päivämäärän jälkeenkin, kun taas viimeinen käyttöpäivämäärä kertoo, milloin sitä ei ole enää turvallista syödä.
- Käytä ylijäämät pakastamalla ne, syö ne seuraavana päivänä tai käytä niitä toisen aterian ainesosana.
- Lahjoittaa elintarvikkeita, jotka muuten menisivät hukkaan
- Kompostoimalla ruokajätettä ravinteet palaavat maaperään ja auttavat pienentämään hiilijalanjälkeäsi. Voisiko kompostia olla jopa kouluissa? Kun ravinteikas maaperä tarjoaisi ihanteellisen kasvualustan pienimuotoiselle kouluviljelylle.
- Tue paikallisia ruoantuottajia.
- Ota käyttöön kestävämpi ruokavalio.
- Syö enemmän kasviksia.
- Kunnioita ruokaa.
